› In English

Työsuhdeautojen verotus

Suomessa on noin 80 000 työsuhdeautoedun saajaa. Edun saajista noin kaksi kolmasosaa on vapaan autoedun saajia ja noin neljänneksellä oli työsuhdeauto käyttöetuna. Työsuhdeautojen määrä on ollut samalla tasolla lähes koko 2000-luvun ajan.

Työsuhdeauto tulkitaan verotuksessa luontoiseduksi, jota verotetaan tuloveron yhteydessä. Työntekijä maksaa tuloverossaan siis työsuhdeautostaan veroa autolle määritetyn verotusarvon verran. Verotusarvo pyritään määrittämään mahdollisimman lähelle auton käypää arvoa ja se riippuu siitä, onko työntekijällä vapaa autoetu tai käyttöetu. Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa autosta aiheutuvat kustannukset. Auton käyttöedussa palkansaaja suorittaa itse ainakin auton käyttövoimakulut. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella.

Esimerkki työsuhdeauton taloudellisesta vaikutuksesta työntekijän kannalta:

Työntekijä saa työnantajaltaan työsuhdeautoedun, jossa auton verotusarvo on 600 euroa kuukaudessa. Työntekijä maksaisi siitä oman tuloveroprosenttinsa mukaisesti tuloveroa 21 prosentin tuloveroasteikolla 126 euroa kuukaudessa. Koska luontoisetu käsitellään osana palkkaa, työntekijän rahapalkkaa alennettaisiin 600 eurolla, jos auto on osana kokonaispalkkaa ja työntekijä ei samalla saisi palkankorotusta. Näin työntekijän rahapalkan osuus vähenisi auton verotusarvon verran, eli noin 600 eurolla.

Työsuhdeautoedun kuukausikohtainen arvo koostuu kahdesta osasta, jotka ovat perusarvo ja käyttökustannukset. Perusarvo (%-osuus) vastaa auton pääomakustannuksia ja se sisältää poistot, koron, vakuutusmaksut ja ajoneuvoveron. Käyttökustannuksiin (euromääräinen arvo) puolestaan sisältyvät rengas- ja korjaus- ja huoltokustannukset sekä vapaassa autoedussa polttoainekustannukset.

Työsuhdeauton verotuksen perusarvo määritetään auton uushankinnasta laskettavana prosenttiosuutena. Uushankintahintana käytetään automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa automallin yleistä suositushintaa ilman toimitusmaksua. Perusarvoa laskettaessa luontoisetujen laskentaperusteena olevasta uushankintahinnasta vähennetään perusvähennyksenä 3 400 euroa.

Työsuhdeauton käyttökustannukset on vahvistettu sekä kuukausikohtaisena arvona että yksityisajojen määrään perustuvana kilometrikohtaisena arvona. Vapaan autoedun kuukausikohtainen käyttökustannusten arvo on laskettu olettaen, että yksityisajoja on 1 500 kilometriä kuukaudessa eli 18 000 kilometriä vuodessa. Jos yksityisajoa on jatkuvasti tätä vähemmän, palkansaaja voi hakea verotusarvoon alennusta ajokilometrien määrän peristeella. Tämä edellyttää ajopäiväkirjan pitämistä. Jos työnantaja ei halua tarkistaa ajopäiväkirjaa kuukausittain, työnantaja voi käyttää ennakkoperinnässä kuukausiarvoa ja palkansaaja voi ilmoittaa ajopäiväkirjan mukaan ajetun kilometrimäärän veroilmoituksellaan ja hakea veroilmoituksellaan edun arvon alentamista. 

Jos palkansaaja ajaa työsuhdeautollaan työajoja yli 30 000 kilometriä vuodessa, edun perusarvo on 80 prosenttia normaalisti lasketusta perusarvosta. Käyttökustannusten osuuteen ajettujen kilometrien määrällä ei ole vaikutusta.

Verohallinnon luontoisetupäätöksessä autot on jaettu kolmeen ikäryhmään auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Auto kuuluu ikäryhmään A kolmen ensimmäisen käyttövuoden aikana, ikäryhmään B kolme seuraavaa vuotta ja sen jälkeen ikäryhmään C. Esimerkiksi 26.1.2024 käyttöön otettu auto kuuluu vuosina 2024–2026 ikäryhmään A ja vuoden 2027 alusta ikäryhmään B.

Vähäpäästöisten autojen työsuhde-etuudet

Vuoden 2021 alusta tuloverolain perusteella auton verotusarvosta tehdään kiinteä 170 euroa/kk suuruinen vähennys, jos työsuhdeauto on täyssähköauto. Etuus koskee kaikkia 1.1.2020 tai sen jälkeen käyttöön otettuja täyssähköisiä työsuhdeautoja.

Vuoden 2022 voimaan astui vähäpäästöisten autojen verohuojennus, joka koskee työsuhdeautoja, joiden hiilidioksidipäästöt (WLTP) ovat 1–100 g/km. Työsuhdeauton autoedun verotusarvosta tehtävän vähennyksen suuruus on 85 euroa kuukaudessa. Alennus on määrältään puolet vuonna 2020 voimaan astuneesta täyssähköautojen verotusarvon alennuksesta (170 euroa/kk). Alennuksen saavat käyttövoimasta riippumatta kaikki päästörajan alittavat työsuhdeautot. Alennus koskee niitä vähäpäästöisiä autoja, jotka on ensirekisteröity vuonna 2021 tai sen jälkeen.

Etuudet koskevat  sekä käyttöedun että vapaan edun autoja ja ne ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Vähennykset ovat määrältään sama riippumatta siitä, käytetäänkö edun arvon laskennassa kaavamaista arvoa vai kilometrikohtaista arvoa.

Lisäksi ladattavien autojen ja kaasuautojen vapaan edun käyttökustannuksista tehdään luontoisetuuden verotuksessa näiden käyttövoimien alempiin käyttövoimakustannuksiin perustuva vähennys. Vähennys vahvistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksessä luontoisetujen laskentaperusteista. Vähennys koskee kaikkia ladattavien ja kaasuautojen vapaan edun työsuhdeautoja riippumatta auton käyttöönottovuodesta. Vähennyksen suuruus on vuonna 2023 120 euroa kuukaudessa täyssähköautoilla ja 60 euroa kuukaudessa ladattavilla hybrideillä ja kaasuautoilla. Vuonna 2024 vähennys nousee täyssähköautoilla 135 euroon kuussa, sillä sähkön hinta on laskenut viime vuodesta ja siten sähköauton käyttökustannukset suhteessa bensiini- ja dieselautoihin ovat alentuneet.

Lisäksi työnantajan maksama auton lataaminen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä on vapauttu luontoisedun verotuksesta vuosiksi 2021-2025. Etuus koskee sekä täyssähköautoja että ladattavia hybridejä. Etuus koskee työntekijän oman auton tai käyttöedun työsuhdeauton lataamista, vapaassa autoedussa sähköauton lataaminen sisältyy autoedun verotusarvoon.

Lisätietoja ja lähteitä

Luontoisedut verotuksessa  

Verohallinnon päätös vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista