Ennuste eri käyttövoimien yleistymiselle

- tiekartta vuoteen 2040

Autoalan laatimat käyttövoimaennusteet kuvaavat eri käyttövoimien tulevaa kehitystä henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autokannassa. Sähköistymistä voitaisiin alkavalla hallituskaudella nopeuttaa huomattavasti määrätietoisin toimin.

Kayttovoimaennusteet_2023_06_13 (pdf) (2.4 MB)

 

EU-lainsäädäntö ja kansalliset toimet ohjaavat kohti sähköistyvää liikennettä

Sähköautojen kysyntä on viime vuosina ollut kasvussa, sillä mallivalikoima on laajentunut ja julkisen latausverkoston laajenemisen seurauksena huolet sähköauton toimintamatkan riittävyydestä ovat hälventyneet. Lisäksi sähköistymistä ovat nopeuttaneet sähköauton edulliset käyttökustannukset polttomoottoriautoihin verrattuna. Täyssähköautojen suhteellinen kysyntä on tänä vuonna kasvanut poikkeuksellisen nopeasti, sillä vuosina 2021–2022 tehdyt tilaukset ovat päätymässä toimitukseen. Vuonna 2021 alkanut komponenttipula ja tuotannon pullonkaulat ovat pidentäneet merkittävästi ladattavien autojen toimitusaikoja.

Sähköisten autojen mallivalikoimaa ja tarjontaa on laajentanut erityisesti EU:n linjaus uusien autojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoista, jonka mukaan kaikkien uutena rekisteröitävien henkilö- ja pakettiautojen tulee viimeistään vuonna 2035 olla nollapäästöisiä. Säädös edellyttää käytännössä, että kaikki uudet autot ovat vuodesta 2035 alkaen sähkö- tai vetykäyttöisiä tai käyttävät polttoaineena yksinomaan synteettisiä hiilineutraaleja polttoaineita. Myös kuorma- ja linja-autojen hiilidioksidiraja-arvojen kiristämistä koskeva asetus on parhaillaan EU-parlamentin käsiteltävänä. EU:n ajoneuvovalmistajille asettamien hiilidioksidipäästöjä koskevien raja-arvojen tavoitteena on avata tietä siirtymälle fossiilisista polttoaineista hiilineutraaleihin vaihtoehtoihin, jotta liikenteen päästöjä voitaisiin ilmastosopimuksen mukaisesti hallitusti vähentää.

Sähköautojen kysyntää ovat viime vuosina lisänneet muun muassa vuosina 2018–2022 toteutettu täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki, nollapäästöisten henkilö- ja pakettiautojen autoveron poisto lokakuussa 2021, nolla- ja vähäpäästöisten työsuhdeautojen vuosina 2021–2022 voimaan tulleet verokannusteet sekä sähköisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuet.

Täyssähköisten henkilöautojen hankintatuki päättyi viime vuonna ja ladattavien työsuhdeautojen etuudet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Sähköisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuen on määrä jatkua vuoden 2024 loppuun asti.

Poikkeuksellisen matalaksi jäävät ensirekisteröintilukemat hidastavat sähköistymistä

Sähköautojen kysyntää rajoittavat ensisijaisesti sähköautojen korkea hankintahinta sekä rajalliset kotilatausmahdollisuudet, sillä kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta ladata autoa kotonaan. Kerros- ja rivitalomaisessa asuinrakenteessa kotilatauspisteiden toteuttaminen on edennyt verrattain hitaasti ja sähköistyminen on edennyt ensisijaisesti pientalossa asuvien autojen autohankintoina.

Vielä lähivuosina sähköistymistä hidastaa myös akkujen saatavuus, joka rajaa uusien sähköautojen tarjontaa ja pitää toimitusajat keskimääräistä pidempänä.

Sähköistymisen merkittävin jarru on ensirekisteröintien vaatimattomaksi jäävä määrä. Talouden taantuma, korkeana jatkuva inflaatio ja yhä kasvava korkotaso ovat heikentäneet kotitalouksien ostovoimaa ja yritysten investointimahdollisuuksia. Autokannan kierto on hidastunut huomattavasti koronapandemian alusta lukien. Ensirekisteröintien määrän ennakoidaan jäävän poikkeuksellisen matalalle vuosina 2023-2028. Ensirekisteröintien vähentyessä myös autokannasta poistuvien autojen määrä vähenee ja autokannan keski-ikä kasvaa.

Viime vuonna noin 18 prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli täyssähköautoja. Vuoteen 2025 mennessä osuuden on ennakoitu kasvavan hieman 42 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä lähes 70 prosenttiin. Täyssähköisiä henkilöautoja on autokannassa vuonna 2030 noin 500 000 ja 1 miljoonan täyssähköauton raja ylitettäisiin vuonna 2035.

Ladattavien hybridien kysynnän ennakoidaan vielä lähivuosina olevan vahvaa, mutta kääntyvän laskuun, sillä pakokaasupäästöjen mittausmenetelmät muuttavat ladattavien hybridien akkuvaatimuksia ja nostavat tulevina vuosina niiden hintaa. EU-sääntely ei salli myöskään ladattavien hybridien ensirekisteröintiä vuodesta 2035 alkaen, ja niiden kysynnän ennakoidaan kääntyvän alenemaan. Ladattavien hybridien osuus autokannasta oli viime vuonna noin 19 prosenttia ja sen on ennakoitu alenevan noin 16 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Autokannassa arvioidaan vuonna 2030 olevan noin 220 000 lataushybridiä. Näin ollen ladattavien henkilöautojen määrä olisi vuonna 2030 yhteensä 720 000.

Käyttövoimaennusteiden mukaan valtaosa autoista on vielä pitkään polttomoottoriautoja, vaikka uusien polttomoottoriautojen myynti loppuisikin vuonna 2035. Kahden miljoonan polttomoottoriauton raja alitettaisiin käyttövoimaennusteen mukaan vuonna 2032 ja vielä vuonna 2040 autokannassa ennakoidaan olevan noin 1,2 miljoonaa polttomoottoriautoa.

Myös sähkökäyttöisten pakettiautomallien valikoima on laajentunut ja saatavuus on parantunut.  Hankintatuet ovat piristäneet pakettiautojen kysyntää. Viime vuonna sähköpakettiautojen osuus ensirekisteröinneistä kasvoi noin 6 prosenttiin ja tänä vuonna osuuden arvioidaan nousevan jo noin 13 prosenttiin. Vuoteen 2025 mennessä sähköisten pakettiautojen osuuden rekisteröinneistä ennakoidaan kasvavan noin 26 prosenttiin ja vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttiin.

Kuorma-autoilla sähköistyminen etenee hitaammin, mutta nopeutuu vuosikymmenen lopulla

Kuorma-autokannassa sähkö yleistyy akkujen korkean hinnan, rajatun toimintamatkan ja hitaasti rakentuvan julkisen kuorma-autoille soveltuvan latausinfran takia hitaasti. Suomessa tieliikenteen ajoneuvoyhdistelmät ovat huomattavasti raskaampia kuin keskimääräinen Euroopassa. Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien sähköistäminen edellyttää ajoneuvoilta suurempaa akkukapasiteettia. Myös erilaiset sähköiset akseliratkaisut ovat tulevaisuudessa vaihtoehto vähentää raskaimpien ajoneuvoyhdistelmien päästöjä.

Kuorma-autoliikenteessä biokaasu on kustannustaloudellinen vaihtoehto dieselkuorma-autolle, sillä nesteytettyä biokaasulla kuorma-auton toimintamatka on lähes sama kuin dieselillä. Myös ensimmäisiä vetykuorma-autoja ennakoidaan rekisteröitävän jo lähivuosina, kun vedyn ensimmäiset jakeluasemat saadaan käyttöön. Vety yleistyy laajemmin kuorma-autoliikenteessä näkyvämmin vasta ensi vuosikymmenellä.

Suomen noin 100 000 kuorma-autosta yli 80 prosenttia on dieselkäyttöisiä vielä vuonna 2030.

Sähköistymisen nopeuttamiseen on monia lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä

Käyttövoimamurrosta voidaan nopeuttaa erityisesti lähivuosina monin erilaisin keinoin. Perusennusteen rinnalle laaditussa skenaariossa, jossa toteutetaan erilaisia sähköistymistä nopeuttavia toimia, sähköautojen määrä autokannassa on noin 250 000 autoa suurempi kuin perusennusteessa. Nopeamman sähköistymisen skenaariossa kahden miljoonan polttomoottoriauton raja alitettaisiin jo vuonna 2030 ja yhden miljoonan täyssähköauton raja ylitettäisiin jo vuonna 2033.

Sähköistymisen toimenpidepakettiin kuuluvat muun muassa vähäpäästöisten autojen autoveron alentaminen, nelivuotinen hankintakannuste täyssähköisille henkilöautoille, sähköisten työsuhdeautojen veroetuuksien jatkaminen vuoteen 2028 asti, paketti- ja kuorma-autojen hankintatukien jatkaminen, sähkön lisääminen osaksi jakeluvelvoitetta, satunnaisten kierrätyspalkkioiden toteuttaminen sekä erilaiset lataus- ja jakeluinfratuet. Toimenpidepaketti pitää sisällään myös kaasukuorma-autojen kysynnän edistämistoimia.

Käyttövoimakannusteiden ja autokannan kierron nopeuttamisen skenaariossa ensirekisteröintien kasvaessa myös autokannasta poistuvien autojen määrä kasvaa.