Liikenteen päästövähennystavoitteet

EU:n syyskuussa 2016 hyväksymä Pariisin ilmastosopimus säätelee EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia vuosille 2020–2030. Jo aiemmin Euroopan komission vähähiilitiekartassa on linjattu, että päästöjä voidaan EU:ssa vähentää kustannustehokkaasti 40 % vuoteen 2030 mennessä, 60 % vuoteen 2040 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä EU:n sisäisin toimin.

EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

EU-komissio antoi osana ilmastosopimusta vuonna 2015 ehdotuksensa päästökauppasektorin päästöjen vähennystavoitteista ja heinäkuussa 2016 päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaosta. Suomen tulee EU:n ehdottaman taakanjakosopimuksen mukaisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 päästöjen määrästä vuoteen 2030 mennessä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikennesektorilla on Suomessa tavoitteena vähentää päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys käynnistyi keväällä 2020 ja uusi strategia valmistuu syksyllä 2021.

Liikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 19 % vuosina 2005–2020. Aikaisemmat EU:n Suomelle asettamat tavoitteet edellyttivät Suomen vähentävän vuoteen 2020 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 16 % vuoteen 2005 nähden.

Liikenne on päästökaupan ulkopuolisista sektoreista suurimpia. Ominaispäästöt ovat 2000-luvulla vähentyneet liikennesektorilla nopeammin kuin päästökauppasektorin toimialoilla. Liikennesektorilla tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia erilaisia päästövähennystoimia, sillä päästöt syntyvät käytännössä miljoonista eri päästölähteistä. EU linjasi heinäkuussa 2016 julkaisemassaan vähäpäästöistä liikkumista koskevassa eurooppalaisessa strategiassa päästövähennystoimia ja niiden kohdentamista.

Kansallisten päästövähennystoimenpiteiden suunnittelu on edennyt työ- ja elinkeinoministeriön energia- ja ilmastostrategian valmisteluna ja ympäristöministeriön valmistelemina ilmastopolitiikan linjauksina vuoteen 2030 (KAISU).

Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on nostettu, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen.

Henkilö- ja pakettiautojen ominaispäästöjen mittauskäytännöt muuttuvat lähivuosina olennaisesti. EU:n valmisteleman RDE-syklin ja YK:n valmisteleman WLTP-mittauksen tavoitteena on tuoda laboratoriossa tehdyt mittaukset lähemmäs todellisessa liikenteessä syntyviä päästöjä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että päästöjen vähentämiseen kohdistuva ajoneuvotekniikan kehitys vähentäisi tulevaisuudessa mahdollisimman tehokkaasti ajonaikaisia päästöjä.