› In English
Ajankohtaista

Vuoden 2023 tiedotteet


Tiedotteet 2023

30.8.2023 12.04

Lataus- ja jakeluinfratuet ovat liikenteen käyttövoimamurroksen edellytys

Valtiovarainministeriö esittää budjettiesityksessään liikenteen lataus- ja jakeluinfratukien rahoituksen lopettamista jo ensi vuoden alussa. Valtio on tukenut vaihtoehtoisten polttoaineiden julkisen lataus- ja jakeluinfran kehitystä vuoden 2025 loppuun voimassa olevalla ns. liikenteen infratuella, jota on jaettu julkisten suurtehoisten latauspisteiden sekä vedyn jakeluinfran kehittämiseen. Lisäksi valtio on tukenut taloyhtiöiden ja työpaikkojen latausinfrainvestointeja. Elinkeinoelämän järjestöt esittävät tukien sisällyttämistä alkavan kehyskauden suunnitelmiin sekä tukien uudistamista ja laajentamista.


Lataus- ja jakeluinfratukien jatkaminen ja kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta puutteellinen lataus- ja jakeluinfra ei jarruttaisi liikenteen käynnistymässä olevaa käyttövoimamurrosta. Liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästötavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman määrätietoisia käyttövoimamurrosta edistäviä toimia. Pitkäjänteiset ja ennakoitavat tuet ovat edellytys maantieteellisesti kattavan ja eri liikennemuotojen tarpeet huomioon ottavan lataus- ja jakeluinfran aikaansaamiselle. Tukien aikaistettu lopettaminen olisi vallitsevassa markkinatilanteessa lyhytnäköistä. Tukien lakkauttaminen olisi myös hallitusohjelman vastaista, sillä hallitusohjelma nostaa esille taloyhtiöiden latausmahdollisuuksien sekä kaasu- ja sähkölatausverkoston kehittämisen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta jaettu taloyhtiöiden latausinvestointien tuki on ollut tärkeä liikenteen sähköistymisen mahdollistaja. Taloyhtiöt ovat hakeneet tukea aktiivisesti ja useimmissa tapauksissa latausinvestointeja ei ilman tukea olisi voitu toteuttaa. Taloyhtiöiden investointimahdollisuudet latausinfraan ovat heikot, koska korkokehitys vaikeuttaa myös taloyhtiöiden investointeja ja rahoituksen saantia. Taloyhtiöiden latausinfratuen jatkolle on suuri tarve, sillä suurimmassa osassa kerros- ja rivitalokiinteistöjä ei ole vielä sähköautojen lataamiseen soveltuvia latauspisteitä. Kotilatausmahdollisuuden puuttuminen on edelleen yksi yleisimmistä syistä olla hankkimatta ladattavaa autoa.

Ilman valtakunnallista kattavaa lataus- ja jakeluverkkoa kotitalouksilla ja yrityksillä ei ole mahdollisuutta investoida sähkö-, kaasu- tai vetykäyttöisiin ajoneuvoihin. Pääteiden latausverkosto on viime vuosina rakentunut pitkälti markkinaehtoisesti, mutta julkisen infran tuella on voitu täyttää latauspisteverkon katvealueita ohjaamalla tuki kohteisiin, jotka eivät markkinaehtoisesti rakentuisi vielä pitkään aikaan. Erityisesti pikalatausverkostossa on vielä katvealueita.

Kuorma-autoille soveltuva julkinen latausverkosto puuttuu Suomesta vielä kokonaan. Myös varikkoalueiden, satamien ja terminaalien latausverkostoon tarvittaisiin alkuvaiheessa tukea, sillä kuorma-autojen sähköistymisessä ollaan vasta alkumetreillä. Kuorma-autojen latausinfra ei markkinaehtoisesti laajene vielä lähivuosina, koska sähkökäyttöisten kuorma-autojen määrä on vielä pieni. Latausinfran puutteet jarruttavat kuorma-autokannan sähköistymistä, sillä ilman kattavaa latausverkostoa autojen toimintamatkat eivät riitä vaadittaviin kuljetustehtäviin. Latausverkko tulisi toteuttaa yhteistyössä eri osapuolten kanssa siten, että se tukee raskaan liikenteen taukopaikkojen ja levähdysalueiden verkostoa. 

Suomessa ei vielä ole liikennekäyttöön tarkoitetun vedyn julkisia jakeluasemia. Lataus- ja jakeluinfran tuki laajennettiin vuonna 2022 kattamaan myös vedyn jakeluasemat. Tuki mahdollistaa viime ja tämän vuoden hakemusten perusteella viiden ensimmäisen jakeluaseman rakentamisen, joista osan odotetaan aukeavan jo vuoden 2024 aikana. Tämä mahdollistaa vedyn liikennekäytön alkamisen myös Suomessa.

Lataus- ja jakeluinfraan kohdistuvat leikkaukset hidastavat käyttövoimamurrosta. Lataus- ja jakeluinfratuen on tutkimuksissa havaittu olevan yksi kustannustehokkaimmista käyttövoimamurroksen edistämistoimista ja koko Euroopassa latausinfra laajenee tällä hetkellä tukien vauhdittamana. Tukien leikkaamisen sijasta tarvetta olisi tukien laajentamiselle myös varikkolatausinvestointeihin ja ammattiliikenteelle suunnattujen taksien, pikkubussien ja jakeluautojen latauspisteisiin.

Elinkeinoelämän järjestöinä esitämme, että hallitus jatkaisi budjettiriihessään tukien rahoitusta riittävällä budjetilla, jotta liikenteen käyttövoimamurros ei jarruttaisi puutteelliseen lataus- ja jakeluinfraan.

Lisätietoja

Autoalan Keskusliitto – toimitusjohtaja Tero Lausala, p. 050 407 2623, tero.lausala@akl.fi

Autotuojat ja -teollisuus ry – toimitusjohtaja Tero Kallio, p. 040 729 4513, tero.kallio@autotuojat.fi

Logistiikkayritysten Liitto ry – toimitusjohtaja Pekka Aaltonen, p. 050 349 2259, pekka.aaltonen@logistiikkayritykset.fi

Palvelualojen työnantajat Palta ry – Liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen, p. 040588 1071, petri.laitinen@palta.fi

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry – toimitusjohtaja Petri Laitinen, p. 040 588 1071, petri.laitinen@huolintaliitto.fi

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry – toimitusjohtaja Anssi Kujala, p. 0400 567 925, anssi.kujala@skal.fi

Teknologiateollisuus ryHeikki Karsimus, johtava asiantuntija, liikenne ja teknologiat, p. 040 564 9020, heikki.karsimus@teknologiateollisuus.fi

**

Taloyhtiöille suunnattua latausjärjestelmien investointitukea on jaettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta. Tuki alkoi vuonna 2018 ja sen suosio on ollut suuri. Avustuksen suuruus on viime vuoden alusta alkaen ollut 35 % toteutuneista kustannuksista, ja tuen enimmäismäärä on ollut 90 000 euroa. Vuosina 2018 ja 2019 tuen kokonaismäärä oli 1,5 milj. euroa vuodessa. Vuonna 2020 tuen määrärahaa nostettiin 7 miljoonaan euroon ja vuonna 2021 15 miljoonaan euroon. Tukea jaettiin vuonna 2022 yhteensä 21,5 milj. euroa ja vuodelle 2023 tuelle on budjetoitu 9 milj. euroa. Tuen määräraha kuluvalle vuodelle on jo käytetty, joten uusia tukipäätöksiä ei tälle vuodelle voida tehdä ilman lisärahoitusta.

Energiaviraston jakama ns. liikenteen infratuki eli sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta perustuu valtioneuvoston asetukseen. Tukea jaetaan tarjouskilpailumenettelyllä ajoneuvojen latauspisteisiin sekä kaasun ja vedyn tankkauspisteisiin. Tukea on jaettu vuodesta 2018 asti. Alkuvuosina tuen budjetti oli 3 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2020 tuen rahoitusta nostettiin 7,4 miljoonaan euroon ja vuonna 2021 8 miljoonaan euroon. Vuonna 2022 tuen määrä oli 13,2 miljoonaa euroa ja kuluvalle vuodelle rahoitusta on myönnetty 21,5 miljoonaa euroa. Liikenteen infratuki on esimerkiksi vuosina 2022–2023 mahdollistanut noin 1 600 suuritehoisen latauspisteen ja viiden liikennevedyn jakeluaseman rahoituksen.

**

Autoalan Tiedotuskeskus on autoalan suurimpien toimialajärjestöjen palvelu- ja informaatiokeskus, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa tieliikenteestä sekä autokaupan, autoteollisuuden, korjaamojen, katsastuksen ja autokierrätyksen toimialoilta. Tiedotuskeskuksen omistavat Autoalan Keskusliitto ja Autotuojat ja -teollisuus ry.


Palaa otsikoihin