Ryhmäpoikkeusasetus takaa autokorjaamoiden vapaan kilpailun

EU:n ryhmäpoikkeusasetuksessa määritellään, että riippumattomilla korjaamoilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet korjata ja huoltaa autoja kuin valtuutetuilla merkkikorjaamoilla. Velvoitetta toteuttaa korjaus- ja huoltotoimenpiteet ei asetuksella määrätä.

Tekniset tiedot, diagnosointi- ja testausvälineet, varaosat ja koulutus ovat halukkaiden saatavilla maksua vastaan. Suurin kuluerä merkkikorjaamoille on vaadittujen teknisten laitteiden hankinta ja päivitys. Yksi suurimmista kulueristä merkkikorjaamoille on mekaanikkojen koulutus. Merkkikohtaisia koulutuksia annetaan jokaiseen uuteen malliin ja malliversioon, joten merkkihuollossa voi olla varma, että mekaanikolta löytyy asiantuntemus juuri tiettyyn automerkkiin ja -malliin. Useita eri merkkejä huoltavan ja korjaavan mekaanikon koulutuksen ajan tasalla pitäminen kaikkien merkkien ja mallien osalta on luonnollisesti mahdotonta.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) on huolissaan huoltamoiden välisestä kilpailusta. Hänen mukaansa uusissa autoissa olevat suljetut ohjainlaitteistot uhkaavat riippumattomien autohuoltamoiden palveluja, sillä tarvittavat koodiavaimet ovat vain merkkikorjaamoiden hallussa.

Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kaikki tieto on saatavilla korvausta vastaan. Kukin riippumaton korjaamo valitsee itse, mitä ohjelmistoja käyttöönsä hankkii. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti myöskään auton takuu ei katkea riippumattoman korjaamon käyttöön, kunhan huolto on toteutettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti noudattaen kyseessä olevan automallin Suomen olosuhteisiin laadittuja valmistajan huolto- ja korjausohjeita.

Autoilijalla on vapaus valita, mitä heidän autoilleen tehdään, missä työ tehdään, kuka työn tekee, millä ammattitaidolla työ tehdään ja millaisia varaosia käytetään.

 Lisätietoja:

Autoalan Keskusliitto ry, tekninen johtaja Jouko Sohlberg, puh. 0400 904 003

Autotuojat ry, tekninen asiantuntija Sami Peuranen, puh. 050 566 4953

Asetus 330/2010
Asetus 461/2010

Palaa otsikoihin