In English

Kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet

EU:n syyskuussa 2016 hyväksymä Pariisin ilmastosopimus säätelee EU:n ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia vuosille 2020–2030. Pariisin ilmastosopimuksessa maailman maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema raportti tarkastelee Pariisin ilmastokokouksessa tavoitteeksi asetetun enimmillään 1,5 asteen lämpenemisen vaikutuksia ja päästöjen vähentämisen edellyttämiä toimenpiteitä.

Euroopan komissio linjasi marraskuussa 2018 tavoitteekseen hiilineutraalin Euroopan vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tavoitteena on, että hiilidioksidipäästöjen sekä niitä ilmakehästä poistavien hiilinielujen ja hiilidioksidin talteen oton tulee yhtä suuret vuosisadan puolivälin mennessä. Jo aiemmin Euroopan komission vähähiilitiekartassa oli linjattu, että päästöjä voidaan EU:ssa vähentää kustannustehokkaasti 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 60 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä EU:n sisäisin toimin. Tulevan 50 vuoden aikajänteellä strategisena tavoitteena on hiilineutraalius, kun Eurooppa-neuvoston aiemmin asettama tavoite on ollut vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Henkilöautoliikenteen osuus kokonaispäästöistä on noin 10 prosenttia ja tieliikenteen tavarakuljetusten noin 7 prosenttia. Aikaisemmat EU:n Suomelle asettamat tavoitteet edellyttivät Suomen vähentävän vuoteen 2020 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia vuoteen 2005 nähden. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on linjattu tarkemmin tavoitteita ja toimenpiteitä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Ilmastopolitiikan suunnitelmassa on myös linjattu tavoite, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Kansallisen ilmastostrategian mukainen liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä on askel kohti hiilineutraalia liikennettä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan liikenteen päästöjä tulisi vähentää noin 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä,

Liikenne on päästökaupan ulkopuolisista sektoreista suurimpia. Globaalisti liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet, mutta EU:ssa päästöt ovat olleet maltillisessa laskussa. Myös Suomessa päästöt ovat vähentyneet vuoteen 2005 verrattuna, vaikka liikennesuoritteet ovat samaan aikaan kasvaneet.

Liikennesektorilla tavoitteiden saavuttaminen edellyttää monia erilaisia päästövähennystoimia, sillä päästöt syntyvät käytännössä miljoonista eri päästölähteistä. EU on linjannut vähäpäästöistä liikkumista koskevassa eurooppalaisessa strategiassaan päästövähennystoimia ja niiden kohdentamista.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa päästöjen vähentämistarpeeksi on vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi määritelty lisätoimia, joilla päästöjä voidaan vähentää 3,1 miljoonaa CO2-tonniekvivalenttia. Toimenpiteiksi on nostettu liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen (1,0 Mt CO2), ajoneuvojen ja muiden liikennevälineiden energiatehokkuuden parantaminen (0,6 Mt CO2) ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä polttoaineilla ja käyttövoimilla (1,5 Mt CO2). Kansallisena tavoitteena on, että autokannassa olisi 50 000 kaasukäyttöistä ja 250 000 sähkökäyttöistä ajoneuvoa vuoteen 2030 mennessä. Strategia linjaa myös, että liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysinen osuus kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta nostetaan 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.


print